Satakunnan rajamieskillan perinteinen kunniakäynti satakuntalaisten rajamiesten muistomerkille Rajapolunkivelle järjestettiin 29.8.2025 Eurajoella. Tilaisuus aloitettiin kukkavihon laskulla Rajapolunkivelle. Sen laski partio Tauno Ronkainen, Matti Kärkkäinen ja Veikko Loukonen.

Sen jälkeen keväällä valittu killan puheenjohtaja Risto Piilinen piti ensimmäisen puheensa Rajapolunkivellä. Hän toivotti osallistujat tervetulleiksi kunnioittamaan Suomen sotien aikaisia satakuntalaisia rajajääkäreitä ja merivartijoita sekä viettämään kiitollinen hetki muistomerkin äärellä. Hän jatkoi, että veteraanien ansiosta sodan jälkeisen aikakauden lapset saivat elää lapsuutensa, käydä koulunsa, varttua aikuisiksi ja kasvattaa omat lapsensa rauhan vallitessa. Puhuja totesi, että naapurimaamme aloittaman erikoisoperaation seurauksena Euroopassakin on herätty maanpuolustuksen tarpeellisuuteen ja Suomessa kansamme yhteisenä asiana pidetty maanpuolustus on hoidettu hyvin, johtuen kokemuksistamme naapurista. Puhujan mukaan Rajavartiolaitoksen kehitys tällä vuosituhannella on ollut myönteistä ja laitos on onnistunut turvallisuuden tuottajana hyvin – rajalla on rauhallista.

Tilaisuus jatkui Eurajoen seurakunnan pappi Riina Laurilan pitämällä hartaushetkellä, jonka aluksi pidettiin hiljainen hetki edellisen kunniakäynnin jälkeen kuolleen killan jäsenen muistoksi.

Hartaushetken jälkeen siirryttiin Eurajoen kunnantalon kokoustilaan, jossa kunnanjohtaja Vesa Lakaniemi toivotti kiltalaiset ja muut osallistujat tervetulleiksi ja kertoi Eurajoen kunnan kuulumiset. Seuraavaksi killan laulupartion Veikko Lehtonen, Jorma Nolvi ja Jorma Siekkinen johdolla laulettiin yhdessä Rajamiesten marssi. Tämän jälkeen Länsi-Suomen merivartioston edustaja Porin merivartioyksikön päällikkö kapteeniluutnantti Juha Rontti toi vartioston tervehdyksen tilaisuuteen ja kertoi ajankohtaisia asioita sekä vartiostosta että Porin merivartioyksiköstä.

Puheiden jälkeen nautittiin Eurajoen kunnan kahvitarjoilusta vapaasti seurustellen. Kun lähdön aika tuli, Risto Piilinen kiitti Eurajoen kuntaa ja seurakuntaa niiden arvokkaasta tuesta tilaisuuden järjestämisessä. Tilaisuus päätettiin laulamalla killan laulupartion johdolla Veteraanin iltahuuto.

 

Kuvissa ovat kukkavihkopartio, Risto Piilinen, laulupartio, Riina Laurila ja tilaisuuden osallistujia. Kuvat otti Anneli Ronkainen.

 

 

 

Satakunnan rajamieskilta ry järjesti muistolaatan kiinnitystilaisuuden Länsi-Suomen merivartioston tukemana 11.8.2025 Fagerholman entisellä merivartioasemalla. Matkaan lähdettiin vartioston henkilöpakettiautolla aamuvarhaisella LSMV:n esikunnan edustalta. Auton kuljettajana oli LSMV:n viestintäharjoittelija Elli Allenius. Matkustajina olivat LSMV:n komentaja ja viisi kiltalaista. Matkan varrelta poimittiin kyytiin tietokirjailija Johanna Pakola. Nauvossa ajettiin suoraan aseman venesatamaan ja astuttiin rannikkovartioveneen (RV) kyytiin.

Fagerholman laiturilla vieraita olivat vastaanottamassa Fagerholman saaren omistavan Captium Oy:n hallituksen puheenjohtaja Jan M. Koivurinta ja johtaja Jarmo Kosamo. Tervehdysten ja lyhyen saaren esittelykierroksen jälkeen aloitettiin laatan kiinnitystilaisuus killan puheenjohtaja Risto Piilisen aloitussanoilla. Muistolaatan kiinnittivät Länsi-Suomen merivartioston komentaja kommodori Marko Tuominen ja killan hallituksen jäsen Kari Vainio. Sen jälkeen siirryttiin hienosti remontoidun entisen merivartioaseman sisätiloihin, jossa alakerran esittelyn jälkeen kiipesimme torniosan yläkertaan pyöreän pöydän äärelle jatkamaan tilaisuutta.

Kahvinjuonnin lomassa Jan M. Koivurinta piti esitelmän Captium Oy:stä sekä Fagerholmasta ja Jarmo Kosamo kertoi johtamansa yksikön toiminnasta. Kommodori Marko Tuominen esitti vartioston tervehdyksen ja kiitokset sekä Koivurinnalle että killalle. Risto Piilinen lausui muutaman sanan killan puolesta. Veikko Loukonen piti esitelmän Fagerholman historiasta. Tilaisuuden päätteeksi killan laulupartio Jorma Nolvi ja Jorma Siekkinen lauloi Rajamiesten marssin.

Edellä mainittujen henkilöiden lisäksi tilaisuuteen osallistui Nauvon merivartioaseman kolmimiehinen partio Nauvon merivartioyksikön päällikön kapteenluutnantti Ville Koskisen johdolla.

Fagerholman saari rakennuksineen on hienossa kunnossa. Fagerholman maamerkki vuonna 1728 rakennettu kivitalo, jossa toimi Merivartiolaitoksen ja Saaristomeren merivartioston keskuskorjaamo vuosina 1937 – 1980, on upeasti peruskorjattu.

Fagerholman kivilaiturilla hyvästelimme isäntäväen ja nousimme RV:n kyytiin. Ennen automatkaa Turkuun söimme herkullisen lohikeittolounaan pannareineen Nauvon merivartioasemalla.

Upeasti kunnostettu vuonna 1728 rakennettu kivitalo. Kuvan otti Elli Allenius 11.8.2025.

Jan M. Koivurinta kättelee muistolaatan kiinnittäjiä. Kuvan otti Elli Allenius 11.8.2025.

Kiltalaiset ja merivartiomiehet muistolaatan äärellä. Kuvan otti Elli Allenius 11.8.2025.

Killan laulupartio. Kuvan otti Elli Allenius 11.8.2025.

Merivartioinnin 95-vuotispäivä oli 1.6.2025. Merivartioinnin perinnepäivää vietettiin 2.6.2025 Länsi-Suomen merivartiostossa. Kiltalaisten ryhmä, johon kuului 13 henkilöä, aloitti vierailunsa 2. kesäkuuta klo 13.00 Porin merivartioasemalla. Porin merivartioyksikön päällikkö kapteeniluutnantti Juha Rontti oli vieraita vastassa aseman pihamaalla. Tervehtimisten jälkeen siirryttiin aseman sisätiloihin suoraan lounaspöytään. Aseman emännän tekemän herkullisen lohikeiton syötyään ryhmä siirtyi toimistotiloihin kuuntelemaan Juha Rontin yleisesitystä Länsi-Suomen merivartiostosta ja Porin merivartioasemasta. Sen jälkeen aseman voimankäytön kouluttaja esitteli yksittäisen merivartijan varusteita ja kertoi niiden käytöstä.

Merivartioinnin 95-vuotispäivän johdosta Veikko Loukonen piti esitelmän merivartioinnista Porin seudulla vuosina 1930 – 1951.

Vierailun lopuksi käytiin katsomassa venekalustoa, ja pieni joukko pääsi kokemaan partioveneen kyytiä.

Porin merivartioasema. Kuvan otti Ritva Virala vuonna 2024.

Raimo Luoman linja-auto lähti illansuussa maanantaina 14.4 Kankaanpäästä kulkien Siikaisten, Porin ja Rauman kautta Turkuun tuoden mukanaan 15 matkustajaa satamaan, jossa killan ryhmään liittyi 15 henkilöä. Koko 31 hengen ryhmä astui autolautta Viking Graceen, joka lähti klo 20.55 kohti Tukholmaa.

Menomatkalla jokainen vietti iltaa omatoimisesti. Tiistaina 15.4 aamiaisen jälkeen klo 10.00 aloitettiin killan vuosikokous Viking Gracen kokoustilassa. Killan puheenjohtaja Jorma Nolvi avasi kokouksen, jonka jälkeen vuosikokuksen puheenjohtajaksi valittiin Pertti Pettersson. Vuosikokouksessa käsiteltiin killan sääntöjen mukaiset asiat. Kun hallituksen puheenjohtajan valinta alkoi, Jorma Nolvi ilmoitti, että hän ei jatka puheenjohtajana. Uudeksi hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Risto Piilinen. Vuosikokouksen jälkeen uusi hallitus piti järjestäytymiskokouksensa. Myös arpajaiset järjestettiin, ja voittopalkintoja oli viisi.

Killan perinteiden mukaisesti kokoustilaisuus aloitettiin Rajamiesten marssilla ja päätettiin Veteraanin iltahuudolla.

Iltapäivällä ohjelmassa oli killan ryhmän yhteinen päivällinen. Kun Viking Grace saapui Turun satamaan illalla, Luoman linja-auto lähti paluumatkalle Kankaanpäähän.

Killan uusi puheenjohtaja Risto Piilinen. Kuvan otti Anneli Ronkainen.

Vuosikokoukseen osallistuneita kiltalaisia. Kuvan otti Anneli Ronkainen.

Satakunnan rajamieskillan toimintakauden 2024 päätöstilaisuus pidettiin laivaristeilyn aikana 19. – 20.11.2024 M/S Viking Gracella.

Raimo Luoman linja-auto lähti klo 16.00 marraskuun 19. päivänä Kankaanpäästä ja otti ensimmäiset matkustajat kyytiinsä Siikaisista, sieltä matka jatkui Merikarvian, Porin ja Rauman kautta Turkuun. Linja-auton mukana tuli puolet matkalle lähtijöistä. Toinen puoli tuli omatoimisesti Turun satamaan. Matkalle lähtijöitä oli 30, kun neljä henkilöä joutui peruttamaan matkansa vähän ennen lähtöä.

M/S Viking Grace lähti Turun satamasta klo 20.55. Iltaa laivalla vietettiin tanssiorkesterin Komiat esitystä seuraten, musiikin tahdissa tanssien ja pienryhmissä seurustellen.

Seuraavana aamuna aamiaisen jälkeen kokoonnuttiin laivan kokoustilassa klo 10.00 kauden päätöstilaisuutta varten. Tilaisuuden aloitus myöhästui akateemisen vartin verran, kun sihteeri ja muutama muu henkilö ei huomannut kellon siirtyneen Ruotsin aikaan. Killan puheenjohtaja Jorma Nolvi aloitti tilaisuuden, ja perinteiden mukaisesti laulettiin yhdessä Rajamiesten marssi. Seuraavaksi luovutettiin killan muistamisesineet kuluvana vuonna tasavuosia täyttäneille tai täyttäville killan jäsenille, jotka olivat paikalla. Killan piirissä Vuoden kiltasisareksi 2024 valitulle Tuula Piiliselle luovutettiin karhunpääreliefi Nalle, ja killan piirissä Vuoden rajamieheksi 2024 valitulle Antero Vuoriselle luovutettiin karhunpääkello.

Kahvitauon jälkeen pidettiin arpajaiset. Tilaisuuden osallistujat olivat tuoneet kukin mukanaan pienen paketin arpajaisvoitoksi. Arpajaiset sujuivat kuten ennenkin: yhtä henkilöä onnetar suosi muita enemmän. Jorma Nolvin johdolla laulettiin yhdessä muutama laulu. Sihteeri kertoi ajankohtaisia killan toimintaan liittyviä asioita ja tulevista tapahtumista sekä kertasi mitä kuluvalla kaudella oli tehty. Lopuksi laulettiin yhdessä Veteraanin iltahuuto.

Iltapäivällä jotkut matkalaisista kävivät pelaamassa Janne Porkan vetämää bingoa. Yhdessä syötiin jouluateria laivan ravintolassa. Kun laiva oli tullut Turun satamaan, puolet väestä astui Luoman linja-autoon ja lähti paluumatkalle koteihinsa. Toinen puoli järjesti kotimatkansa itse.

Killan muistamisesineiden saajia 2024. Kuvan otti Anneli Ronkainen.

Vuoden kiltasisar 2024. Tuula Piilinen.

Vuoden rajamies 2024. Antero Vuorinen. Kuvan otti Anneli Ronkainen.

Nauvon pääsaaressa olevasta Pärnäisten lauttarannasta 28 kilometriä etelään sijaitsee Bodö niminen saari. Siellä oli Merivartiolaitoksen kiintoasema  vuosina 1943 – 1944  ja Saaristomeren merivartioston merivartioasema vuosina 1945 – 1992.

Saaressa on kaksi entistä asemarakennusta. Uudempi niistä rakennettiin vuonna 1967. Vanha asema alueineen on yhä Länsi-Suomen merivartioston käytössä henkilökunnan ja eläkeläisten virkistyspaikkana. Metsähallitus vuokrasi uudemman asemarakennuksista alueineen matkailualan yrittäjälle vuonna 2016. Asemarakennus kunnostettiin, rakennettiin uusi vierasvenelaituri ja kahvilaravintola. Nykyisin Bodö on suosittu paikka veneilijöiden keskuudessa.

Satakunnan rajamieskilta järjesti Länsi-Suomen merivartioston tukemana muistolaattojen kiinnitystilaisuuden 24.10.2024 Bodössä. Matkalle lähdettiin henkilöpakettiautolla Länsi-Suomen merivartioston esikunnan edustalta. Nauvon merivartioasemalla syötiin maistuva lounas: hernekeittoa ja lettuja. Lounaan jälkeen lähdettiin partioveneellä kohti Bodöötä. Siellä ryhmän vastaanotti yrittäjäpariskunta Laura Simonen-Spicer ja Matt Spicer. Laura esitteli ryhmälle Bodön tiloja ja kertoi toiminnasta.

Muistolaattojen kiinnitys aloitettiin vuosina 1967 – 1992 käytössä olleesta rakennuksesta. Killan varapuheenjohtaja Risto Piilisen tilaisuuden avaussanojen jälkeen Länsi-Suomen merivartioston komentaja kommodori Marko Tuominen ja killan hallituksen jäsen Antero Vuorinen kiinnittivät muistolaatan. Ennen siirtymistä vanhalle puolelle Risto kiitti yrittäjäpariskuntaa.

Toinen laatta kiinnitettiin vuosina 1945 – 1967 merivartioasemana toimineeseen rakennukseen. Sen kiinnittivät kommodori Marko Tuominen ja killan hallituksen jäsen Jorma Siekkinen. Risto Piilisen ja Marko Tuomisen puheenvuorojen jälkeen laulettiin yhdessä Rajamiesten marssi. Paluumatka partioveneellä Nauvoon sujui joutuisasti.

Nauvon merivartioasemalla kahvin juonnin aikana Veikko Loukonen kertoi Bodön aseman historiasta: uusista kiintoasematiedoista, vuosien 1947 – 1948 ja vuoden 1967 tapahtumista. Puheeksi tuli myös, että Bodöseen pitää vielä joskus mennä kiinnittämään laatta, jossa on Merivartiolaitoksen tunnuskuva.

Varusmiesvalokuvaaja Johannes Vehmaan kuljettama henkilöpakettiauto kurvasi esikunnan edustalle illansuussa.

Muistolaattojen kiinnitystilaisuuden osallistujat vasemmalta alkaen Matti Kärkkäinen, Marko Tuominen, Risto Piilinen, Jorma Siekkinen, Antero Vuorinen, Veikko Loukonen, Nauvon merivartioyksikön päällikkö kaptl Ville Koskinen ja mvja Villikka. Kuvan otti Johannes Vehmaa.

Laatan kiinnittäjät. Kuvan otti Johannes Vehmaa.

Laatan kiinnittäjät. Kuvan otti Johannes Vehmaa.

Laura Simonen-Spicer entisten ja nykyisten merivartiomiesten seurassa. Kuvan otti Johannes Vehmaa.

 

Lypertö niminen saari sijaitsee Kustavin kunnassa. Saaren pohjoisosaan Katanpäähän rakennettiin vuosina 1915 – 1917 Lypertön linnake. Lypertön linnakkeen rakennuksessa n:o 7 toimi Lypertön merivartioasema vuosina 1946 – 1952. Rakennus n:o 7 on Santarmin talo, jossa nykyisin toimii Katanpään satamatoimisto. Katanpään aluetta hallinnoi Metsähallitus. Yrittäjäpariskunta Merja Siekkinen ja Jukka Grönblom vuokrasi alueen rakennuksineen vuonna 2013. Siellä on venesatama, palveluita veneilijöille, kahvila ja majoitustiloja.

Lypertön entinen merivartioasema kuvattuna 12.9.2024.

Muistolaatan kiinnitystilaisuuteen osallistuneet henkilöt kokoontuivat Susiluodon merivartioasemalla klo 10.00 torstaina 12.9.2024. Sieltä lähdettiin aseman partioveneellä Katanpäähän, jossa vieraita vastassa olivat Merja Siekkinen ja Jukka Grönblom. Rupattelun jälkeen aloitettiin kiinnitystilaisuus killan puheenjohtaja Jorma Nolvin tervehdyssanoilla. Muistolaatan kiinnittivät Länsi-Suomen merivartioston komentaja kommodori Marko Tuominen ja killan sihteeri Veikko Loukonen. Puheessaan komentaja kiitti kiltaa perinnetyön tekemisestä ja kertoi merivartijoiden läsnäolosta Lypertössä. Killan laulupartio Jorma Nolvi ja Jorma Siekkinen lauloi Rajamiesten marssin. Tilaisuuden päätteeksi nautittiin tilatusta kahvitarjoilusta Satamatoimiston terassilla. Kahvitarjoilun aikana Veikko Loukonen kertoi Lypertön merivartioaseman perustamisesta ja ensimmäisestä viikosta Lypertössä.

Lypertön entisen merivartioaseman muistolaatan kiinnitystilaisuus 12.9.2024. Henkilöt vasemmalta alkaen ovat Jorma Siekkinen, Risto Piilinen, Kari Vainio, Jorma Nolvi, Marko Tuominen ja Veikko Loukonen.

Kuvassa olijoiden lisäksi tilaisuuteen osallistuivat Jari Nieminen Länsi-Suomen merivartioston esikunnasta ja partioveneen kolmihenkinen miehistö.

Katanpään yrittäjäparin hyvästelyjen jälkeen osallistujat astuivat partioveneeseen, joka lähti paluumatkalle Susiluotoon.

Satakunnan rajamieskilta järjesti kunniakäynnin satakuntalaisten rajamiesten muistomerkille Rajapolunkivelle 28.8.2024. Kunniakäyntejä on järjestetty vuodesta 1993 asti suunnilleen saman kaavan mukaisesti. Tänä vuonna uutta oli Länsi-Suomen merivartioston edustajien osallistuminen tilaisuuteen. Tilaisuus alkoi klo 12.00 kukkavihon laskulla Rajapolunkivelle.

Kukkavihon laskivat Risto Piilinen, Kosti Järvinen ja Antero Vuorinen. Kuvan otti Anneli Ronkainen.

Seuraavana ohjelmassa oli killan puheenjohtaja Jorma Nolvin puhe. Hän mainitsi puheessaan jatkosodan päättymisestä 80 vuotta sitten sekä kiitti Eurajoen kuntaa ja Eurajoen seurakuntaa niiden tuesta tilaisuuden järjestämisessä.

Jorma Nolvi Rajapolunkivellä. Kuvan otti Anneli Ronkainen.

Sen jälkeen puheenvuoro oli Eurajoen seurakunnan kirkkoherra Asko Riihimäellä. Häntä tuki virren veisuussa kanttori Sakari Salminen.

Asko Riihimäki puhuu. Kuvan otti Anneli Ronkainen.

Kun ohjelma Rajapolunkivellä päättyi, Eurajoen kunnanjohtaja Vesa Lakaniemi toivotti osallistujat tervetulleeksi ja kutsui kahvitilaisuuteen kunnantalon kahvioon.

Tilaisuuteen osallistuneita henkilöitä. Kuvan otti Anneli Ronkainen.

Kahvitilaisuuden aluksi Vesa Lakaniemi kertoi Eurajoen kunnasta ja Olkiluodon ydinvoimalan pitkän rakennusajan myönteisestä vaikutuksesta kunnan talouteen. Seuraavaksi laulettiin yhdessä Rajamiesten marssi killan laulupartion johdolla. Länsi-Suomen merivartioston edustajana oli Rauman merivartioaseman kolmimiehinen partio merivartiomestari Markus Salon johdolla. Puheenvuorossaan Markus Salo muisteli uransa alkuvuosia, jolloin hän tapasi Saaristomeren merivartiostossa palvelleita merivartiomiehiä, jotka nyt eläkeläisinä kuuntelivat puhetta ja kertoi nykyisestä Länsi-Suomen merivartioston toiminnasta. Sitten nautittiin kahvitarjoilusta puheensorinan täyttäessä kahvion. Tilaisuuden päätteeksi muisteltiin rajamiesveteraaneja laulamalla yhdessä killan laulupartion johdolla Veteraanin iltahuudon.

 

Vaasan luotsipiiri harjoitti luotsaustoimintaa vuosina 1851 – 1968 Ouraluodossa. Luotsitupa, joka nykyisinkin on paikalla, rakennetiin vuonna 1937. Kun luotsit lähtivät Ourasta, kiinteistö rakennuksineen jäi luotsipiirin hallintaa, mutta se luovutettiin Saaristomeren merivartioston käyttöön vuonna 1969. Oura oli Saaristomeren merivartioston partiotukikohtana vuosina 1969 – 1999. Vuonna 2000 Merikarvian kunta hankki kiinteistön käyttöönsä. Nykyisin Ouraluoto on Merikarvian kunnan virkistyspaikka.

Ouran luotsitupa vuodesta 1937.

Satakunnan rajamieskilta järjesti muistolaatan kiinnitystilaisuuden Ourassa 11.7.2024. Tilaisuuteen osallistuneet henkilöt kokoontuivat puoliltapäivin Krookan vierasvenesatamassa Merikarvialla. Sieltä lähdettiin Porin merivartioaseman partioveneen kyydissä Ouraan. Maihin nousun jälkeen kierrettiin Merikarvian kunnanjohtaja Juha Vasaman opastuksella Ouraluodon eri kohteissa.

Muistolaatan kiinnittivät luotsituvan seinään Länsi-Suomen merivartioston komentaja kommodori Marko Tuominen ja Satakunnan rajamieskillan puheenjohtaja Jorma Nolvi. Muistolaatta kertoo vierailijoille Saaristomeren merivartioston läsnäolosta Ouraluodossa. Sisällä luotsituvassa Pertti Pettersson muisteli partiotukikohdan käyttöä palvelusvuosinaan. Killan puheenvuoron piti Jorma Nolvi. Kommodori Marko Tuominen otti puheenvuorossaan esiin muutamia tapahtumia Merikarvian merivartioaseman historiikistä. Merikarvian merivartioasema oli partiotukikohdan pääasiallinen käyttäjä. Juha Vasama kertoi puheenvuorossaan Merikarvian kunnasta sekä kunnan tekemistä töistä ja suunnitelluista hankkeista Ouraluodossa. Killan laulupartio lauloi Rajamiesten marssin.

Muistolaatta Ouraan on kiinnitetty.

Muistolaatan kiinnitystilaisuuteen osallistuneet henkilöt vasemmalta alkaen Juha Vasama, Marko Tuominen, Jorma Nolvi, Pertti Pettersson, Jorma Siekkinen, Veikko Lehtonen ja Veikko Loukonen.

Kuvassa olijoiden lisäksi tilaisuuteen osallistui partioveneen kolmen hengen miehistö.

Kahvitarjoilua varten killan sihteeri oli tuonut mukanaan kahvin termoskannuissa ja korvapuustit uunituoreina leipomosta. Kahvitarjoilun järjestelyn aikana Veikko Lehtonen lauloi lauluja kitarallaan säestäen. Leppoisan kahvittelun jälkeen pakattiin tavarat ja lähdettiin paluumatkalle partioveneen vakaassa kyydissä.

 

Asetus Merivartiolaitoksesta tuli voimaan 1.6.1930. Siitä päivästä katsotaan merivartioinnin perinteiden alkaneen.

Käytännön syistä Merivartioinnin perinnepäivää vietettiin Länsi-Suomen merivartiostossa perjantaina 31.5.2024. Tuona päivänä Satakunnan rajamieskillan 14 henkilön ryhmä vieraili Porin merivartioasemalla. Vierailun isäntänä toimi Porin merivartioyksikön päällikkö kaptl Juha Rontti, joka otti vieraat vastaan merivartioaseman pihalla.

Vierailu Porin merivartioasemalla. Kuvan otti Anneli Ronkainen.

Vastaanoton jälkeen siirryttiin aseman sisätiloihin. Siellä Juha piti mielenkiintoisen yleisesitelmän Länsi-Suomen merivartiostosta ryhmälle. Esitelmän jälkeen ohjelmassa oli lounas. Tarjolla oli aseman emännän valmistamaa herkullista lohikeittoa. Kahvit juotuaan kylläinen ryhmä siirtyi ulos laiturialueelle seuraamaan kaluston esittelyä. Sen kruunasi lyhyt ajomatka rannikkovartioveneellä.

Rannikkovartiovene. Kuvan otti Ritva Virala.

Kuvan ohjaamosta otti Ritva Virala.

Ohjaamossa tähysteltiin eri suuntiin sekä seurattiin kiinnostuneesti veneen kulkua ja miehistön työskentelyä.

Kuvan peräkannelta otti Ritva Virala.

Peräkannella oli toiminnan esittelyä.

Mukavan vierailupäivän päätteeksi vierailun isäntä esitti kiltalaisille kutsun ensi vuodellekin. Kiitos koko Porin merivartioaseman henkilökunnalle.