Linturin esitelmä

Arvo Linturi syntyi 23.2.1887 Turussa ja kuoli 30.5.1973 Helsingissä. Hän kirjoitti ylioppilaaksi Rauman yhteislyseosta vuonna 1905 ja suoritti oikeustieteellisen tutkinnon Helsingin yliopistossa 1909 sekä sai varatuomarin arvon vuonna 1916. Hän työskenteli Rauman kaupungin viskaalina ja kaupunginvoutina vuosina 1909 – 1917. Vuonna 1917 Linturi meni töihin Serlachius & Rytin asianajotoimistoon ja oli toimiston osakkaana vuosina 1918 – 1926. Linturi oli merenkulkuhallituksen lainopillinen merenkulkuneuvos vuosina 1926 – 1927. Hänet valittiin vastaperustetun Suomen Asuntohypotekkipankin toimitusjohtajaksi vuonna 1927. Toimitusjohtajakausi päättyi vuonna 1946. Arvo Linturi oli sisäasiainministeri Kyösti Kallion kolmannessa hallituksessa 16.8.1929 – 4.7.1930. Hän toimi Oy Alkoholiliike Ab:n hallintoneuvoston varapuheenjohtajana vuosina 1932 – 1946 ja yhtiön apulaisjohtajana vuosina 1946 – 1954.¹

Merivartiolaitoksen alkuunpano

Sanomalehdissä oli 28.3.1929 uutinen: ”Tullihallituksen esityksestä on valtioneuvosto asettanut neuvottelukomitean pohtimaan salakuljetuksen ehkäisemisen tehostamista ja tarpeellisiin toimenpiteisiin ryhtymistä sekä laatimaan siitä yksityiskohtaisen esityksen. Neuvottelukomitean puheenjohtajaksi on määrätty pankinjohtaja Kyösti Kallio sekä jäseniksi kansanedustaja Väinö Haikkila ja toimitusjohtaja Arvo Linturi.”²

Komitea antoi 20.4.1929 ensimmäisen mietintönsä, jossa se totesi lentokoneen olevan tehokas väline salakuljetusalusten tunnistamiseen ulkomerellä. Komitea ehdotti, että tullihallitukselle hankitaan kaksi lentokonetta, joista toisen asemapaikka olisi Degerby Ahvenanmaalla ja toinen sijoitettaisiin Suomenlahdelle.³

Oslossa pidettiin 3. – 4.6.1929 Suomen, Norjan, Saksan, Englannin, Danzigin ja Viron edustajien kokous, jossa käsiteltiin salakuljetuksen vastustamiskysymyksiä. Suomea edustivat kokouksessa tullihallituksen pääjohtaja W. Poppius ja pankinjohtaja A. Linturi, jotka samalla tekivät myös kiertomatkan Skandinavian maissa tutkiakseen toimenpiteitä, joihin niissä oli ryhdytty salakuljetuksen ehkäisemiseksi.¹¹

Kyösti Kallion kolmas hallitus aloitti työnsä 16.8.1929. Vähemmistöhallituksessa oli maalaisliittolaisten ministerien lisänä kolme ammattiministeriä, joista yksi oli sisäasiainministeri Arvo Linturi. Hän oli edistyspuolueen jäsen.¹² Linturi jatkoi komiteassa aloittamaansa selvitystyötä sisäasiainministeriössä.

Lehtihaastattelussa 9.10.1929 sisäasiainministeri Arvo linturi selosti laajasti ministeriönsä valmistelemia suunnitelmia salakuljetuksen torjumiseksi. Haastattelun mukaan tullihallitukselle kuulunut salakuljetuksen valvonta merellä tulee siirtymään sisäasiainministeriön huostaan, ja tullihallituksen laivastosta muodostetaan rajavartiostoa muistuttava sotilaallinen laitos, jonka johdossa on meriupseeri. Suora lainaus haastattelusta: ”Ensimmäisenä toimenpiteenä uuden suunnitelman toteuttamiseksi on ollut pätevän meriupseerin palkkaaminen sisäasiainministeriön palvelukseen. Tämä upseeri toimii siihen saakka, kun vartiolaivasto on vielä tullihallituksen hallussa, mainitun laivaston instruktöörinä ja samalla yhdessä sisäasiainministeriön kanssa valmistelee merivartiotoiminnan uudelleenjärjestelyjä. Tähän tehtävään on toissa päivänä siirtynyt komentajakapteeni V. Miettinen. Tarkoituksena on, että hän syksyn kuluessa tarkoin perehtyy käytettävissä oleviin mahdollisuuksiin ja toiminnan muotoihin sekä purjehduskauden päätyttyä käy Ranskassa tutkimassa sikäläistä järjestelyä. Sen jälkeen myöhemmin talvella valmistetaan suunnitelman yksityiskohdat.”¹³

Lehtihaastattelussa 9.1.1930 sisäasiainministeri Linturilta kysyttiin tietoja syksyllä kerrotun suunnitelman edistymisestä. Poimintoja Linturin vastauksesta: Valmisteilla on lakiesitys, jossa ehdotetaan perustettavaksi erikoinen sisäasiainministeriön alainen merivartiosto ja esitys annetaan eduskunnalle sen kokoontuessa. Avomerivartiointia varten tarvittavan alustyypin suunnittelussa on mukana ollut komentajakapteeni Rahola. Viime vuoden kieltolakisakkovarojen säästöllä on jo tilattu Ares-tehtaalta yksi moottoritykkivene.²¹

Tammikuun lopulla 1930 sisäasiainministeriö tilasi saksalaiselta Maibachin telakalta kaksi moottoritykkivenettä. Sisäasiainministeriöllä oli varat kolmen tykkiveneen rakentamista varten.²²

Helmikuun viimeisenä päivänä 1930 valtioneuvoston esittelyssä Tasavallan presidentti päätti antaa eduskunnalle esityksen laiksi merivartiolaitoksesta.²³

Eduskunnan täysistunnossa 7.3.1930 käytiin lähetekeskustelu hallituksen esityksestä laiksi merivartiolaitoksesta. Esitys joutui ankarahkon arvostelun kohteeksi. Sisäasianministeri Arvo Linturi vastasi arvostelijoille pitkässä puheenvuorossaan, jossa hän asiallisesti ja yksityiskohtaisesti perustellen puolusti hallituksen esitystä. Pääministeri Kyösti Kallio huomautti komentajakapteeni Miettistä arvostelleelle kansanedustajalle, että suunnitelma ei ole Miettisen vaan hallituksen laatima. Keskustelun päätyttyä esitys lähetettiin valtiovarainvaliokuntaan.³¹

Valtiovarainlautakunta ryhtyi 21.3.1930 käsittelemään hallituksen esitystä laiksi merivartiolaitoksesta. Edellisenä päivänä oli sosiaalidemokraattien eduskuntarymä kokouksessaan päättänyt kannattaa lakiesityksen käsittelemistä loppuun ja sen hyväksymistä. Kun maalaisliiton eduskuntaryhmä oli samalla kannalla, laki todennäköisesti hyväksyttäisiin, koska SDP:llä oli 66 paikkaa ja ML:llä 59 paikkaa eduskunnassa.³²ja³³

Maaliskuun 26. päivänä valtiovarainvaliokunta käsitteli toisessa lukemisessa loppuun hallituksen lakiesityksen ja hyväksyi sen muuttumattomana.¹¹¹

Eduskunta kokoontui 29.3.1930 täysistuntoon, jossa ensimmäiseen käsittelyyn esiteltiin ehdotus laiksi merivartiolaitoksesta. Yhden, rankasti ehdotusta arvostelleen, kansanedustajan mielestä tilattaviksi esitetyt vartioalukset ovat avomeritoimintaan soveltumattomia tasapohjaisia urheiluveneitä. Keskustelun päätyttyä asia meni suureen valiokuntaan.¹¹²

Suuri valiokunta ryhtyi samana päivänä käsittelemään  hallituksen esitystä. Kokouksessa sisäasiainministeri Linturi laajasti selosti hallituksen suunnitelmia. Valiokunta kuuli asiantuntijana tullihallituksen pääjohtaja Poppiusta. Vilkkaan keskustelun jälkeen valiokunta nimesi työryhmän käsittelemään tehtyjä ehdotuksia.¹¹³

Huhtikuun 1. päivänä 1930 suuri valiokunta käsitteli loppuun hallituksen esityksen laiksi merivartiolaitoksesta. Hallituksen esityksen 1 pykälään oli kirjoitettu, että merivartiolaitos perustetaan valtakunnan merirajan vartiointia varten. Tämän suuri valiokunta muutti muotoon, että merivartioston tarkoituksena on järjestyksen ja yleisen turvallisuuden ylläpitäminen valtakunnan merirajalla. Lisäksi valiokunta poisti 1 pykälän toisen momentin, jonka mukaan merivartiolaitokselle voitaisiin antaa muitakin tehtäviä kuin edellisessä momentissa on mainittu.¹²¹

Eduskunta kokoontui 1.4.1930 klo 14.00 täysistuntoon, jossa toiseen käsittelyyn esiteltiin ehdotus laiksi merivartiolaitoksesta. Sisäasiainministeri Linturi selosti ehdotusta ja sen toteuttamiskustannuksia. Hän totesi, että suuren valiokunnan tekemät muutokset lakitekstiin ovat hallituksen kannalta katsoen hyväsyttäviä, joskaan eivät välttämättömiä. Käydyn keskustelun päätteksi edustaja Schaumanin ehdotus lain määräaikaisuudesta hylättiin 110 äänellä 53 vastaan. Asian toinen käsittely julistettiin päättyneeksi.¹²²

Huhtikuun 4. päivänä 1930 eduskunnan täysistunnossa kolmanteen käsittelyyn esiteltiin ehdotus laiksi merivartiolaitoksesta. Lakiehdotus hyväksyttiin 119 äänellä 56 vastaan ja asia julistettiin loppuunkäsitellyksi. Ainoaan käsittelyyn esiteltiin ehdotus määrärahasta merivartiolaitoksen perustamisesta ja merivartiotoiminnan tehostamisesta johtuvia menoja varten. Valtiovarainvaliokunnan ehdotus hyväksyttiin 119 äänellä 52 vastaan ja asia julistettiin loppuunkäsitellyksi.¹²³

Tasavallan presidentti vahvisti valtioneuvostossa 23.5.1930 tapahtuneessa esittelyssä asetuksen merivartiolaitoksesta sekä asetuksen merivartiolaitoksen viroista ja toimista suoritettavasta palkkauksesta. Asetukset tulivat voimaan kesäkuun 1. päivänä 1930.¹³¹

Linturin esitelmä

Esitelmä julkaistiin aikakausilehdessä Laivastolehti 1.12.1930.¹³²

 

Viitteet ja lähteet

1. fi.wikipedia.org/wiki/Arvo_Linturi

2. Sanomalehti Rauman Lehti 28.3.1929. Kansalliskirjaston digitoidut aineistot.

3. Sanomalehti Iltalehti 23.4.1929. Kansalliskirjaston digitoidut aineistot.

11. Sanomalehti Aamulehti 18.6.1929. Kansalliskirjaston digitoidut aineistot.

12. Sanomalehti Länsi-Suomi 16.8.1929. Kansalliskirjaston digitoidut aineistot.

13. Sanomalehti Helsingin Sanomat 9.10.1929. Kansalliskirjaston digitoidut aineistot.

21. Sanomalehti Helsingin Sanomat 9.1.1930. Kansalliskirjaston digitoidut aineistot.

22. Sanomalehti Rauman Lehti 30.1.1930. Kansalliskirjaston digitoidut aineistot.

23. Sanomalehti Aamulehti 1.3.1930. Kansalliskirjaston digitoidut aineistot.

31. Sanomalehti Helsingin Sanomat 8.3.1930. Kansalliskirjaston digitoidut aineistot.

32. Sanomalehti Aamulehti 22.3.1930. Kansalliskirjaston digitoidut aineistot.

33. www.eduskunta.fi/eduskuntavaalien paikkajaot 1907 – 2023

111. Sanomalehti Suomenmaa 27.3.1930. Kansalliskirjaston digitoidut aineistot.

112. Sanomalehti Aamulehti 30.3.1930. Kansalliskirjaston digitoidut aineistot.

113. Sanomalehti Aamulehti 1.4.1930. Kansalliskirjaston digitoidut aineistot.

121. Sanomalehti Aamulehti 2.4.1930. Kansalliskirjaston digitoidut aineistot.

122. Sanomalehti Helsingin Sanomat 2.4.1930. Kansalliskirjaston digitoidut aineistot.

123. Sanomalehti Helsingin Sanomat 5.4.1930. Kansalliskirjaston digitoidut aineistot.

131. Sanomalehti Helsingin Sanomat 24.5.1930. Kansalliskirjaston digitoidut aineistot.

132. Aikakausilehti Laivastolehti 1.12.1930. Kansalliskirjaston digitoidut aineistot.