Lypertön merivartioasema

Perustaminen

Merivartiokersantti Armas Tuuli saapui Lypertön linnakkeelle maanantaina 4. maaliskuuta 1946 Saaristomeren merivartioston komentamana. Hänellä oli mukanaan vuodevaatteita, keittokalustoa ja aseita merivartioaseman perustamista varten. Varusteet kuljetettiin linnakkeen rakennukseen n:o 7, joka on nimeltään Santarmin talo. Siellä hän tarkasti varusteet: kaikki olivat kunnossa, paitsi sotilaspistooli n:o 2307, josta puuttui ohjauskara.¹

Seuraavana päivänä asemalta vedettiin puhelinjohdot linnakkeen keskukseen ja aseman huoneeseen asennettiin seinäpuhelin. Puhelimella soitettiin koepuhelu Saaristomeren merivartioston esikuntaan luutnantti Siparille. Puhelinyhteys oli kunnossa.¹

Keskiviikkona asemalla tehtiin siivoustöitä ja kaluston järjestelyä. Linnakkeelta tuotiin viisi rautasänkyä, kaksi pöytää, neljä nojatuolia ja kirjakaappi. Linnakkeen puuvarastolla käytiin mittaamassa 24 kuutiometriä sekahalkoja aseman lämmittämistä varten.¹

Torstaina asemalle hankittiin täytepehkuja patjapusseihin ja kunnostettiin vuoteet neljälle miehelle. Illansuussa asemalle saapui merivartiokersantti O. Samuli ja aloitti palveluksensa asemalla.¹

Perjantaina mvkersantit kunnostivat työvälineitä, pilkkoivat puita ja kävivät hakemassa postin Kustavin postitoimistosta.¹

Lauantaina haettiin muonaa linnakkeen muonavarastolta kersantti A. Pullilta ja puhdistettiin aseita.¹

Sunnuntaina aamutoimien jälkeen mvkersantit A. Tuuli ja O. Samuli lähtivät partiomatkalle Storklyndaniin, joka sijaitsee lännen ja luoteen väliseen suuntaan 11 kilometrin etäisyydellä asemalta. Partiomatka tehtiin jalan, ja se kesti kahdeksan tuntia.¹

Maanantaina 11.3.1946 Saaristomeren merivartioston lentokone laskeutui jäälle aseman edustalle. Sen mukana tulivat ltn Sipari, erikoismestari Mononen ja merivartija V. Räisänen asemalle. Siparin ja Monosen tekemän tarkastuksen jälkeen ltn Sipari vastaanotti asemarakennuksen ja kaksi varastohuonetta Lypertön linnakkelta, jonka puolesta luovuttajana oli kers A. Pulli. Sipari ja Mononen lähtivät vartioston lekolla, mutta V. Räisänen jäi palvelukseen asemalle.¹

Lypertö niminen saari sijaitsee Kustavin kunnan läntisessä saaristossa. Lypertön luoteisosa on nimeltään Katanpää. Sinne rakennettiin Lypertön linnake vuosina 1915 -1917.

Henkilöstö

Mvkers Armas Tuuli luovutti Merikarvian merivartioaseman kalustoineen mvkers Toivo Tuulelle 2.2.1946. Sen jälkeen hän kävi perustamassa Lypertön  merivartioaseman ja luovutti sen kalustoineen merivartija Väinö Sundvallille 8.5.1946.²¹ Mvkers O. Samulin palvelusaika Lypertössä jäi myös lyhyeksi, kun hän sai siirron muihin tehtäviin loppukesällä 1946. Mvja V. Räisänen lähti 25.4.1946 omaan yksikköönsä Turkuun. Mvkers M. Bäckman saapui asemalle 15.6.1946 Fagerholman mv-asemalta ja oli muutaman kuukauden aseman päällikkönä. Ensimmäinen keittäjä tuli asemalle 18.6.1946.¹ Aseman henkilöstö vaihtui tiuhaan tahtiin.

Pisimmän ajan asemalla palveli V. Sundvall, joka oli kotoisin Uudestakaupungista. Hän saapui asemalle 15.4.1946 ja oli vähän aikaa aseman päällikkönä A. Tuulen jälkeen, kunnes komennettiin VL Silmään, jossa hänet ylennettiin mvkersantiksi 1.7.1946.²¹ Vuoden 1946 loppupuolella hän palasi Lypertöön aseman päälliköksi, jossa tehtävässä mvylikersantiksi ylennettynä hän toimi aseman lakkauttamiseen asti. Merivartijat U. Antonen ja T. Vähämaa, jotka tulivat Lypertöön vuoden 1947 aikana, palvelivat myös asemalla sen lakkauttamiseen asti. Mvja U. Antonen toimi usein aseman päällikkönä V. Sundvallin lomien aikana. Keittäjä S. Grönroos aloitti työnsä asemalla 1.9.1947 ja pysyi työssään aseman toiminnan loppumiseen saakka.

Asemarakennuksessa oli vain kaksi huonetta, joten siellä oli ahdasta asua ja työskennellä, niinpä kaksi miestä ja keittäjä muuttivat asumaan linnakkeen rakennukseen n:o 5 tammikuun 4. päivänä vuonna 1947. Kuukauden kuluttua muutosta katl J. Sipari tuli vartioston lekolla asemalle. Hän tarkasti rakennuksen n:o 5 asuintilat ja allekirjoitti luovutus- ja vastaanottopöytäkirjan, jolla linnake luovutti yhden huoneen ja keittiön em. rakennuksesta vartioston käyttöön.² Myöhemmin aseman henkilöstö sai vielä rakennuksesta n:o 4, joka on nimeltään Upseerien talo, käyttöönsä huoneita.

Venekalusto

Mvkers O. Samuli lähti 29.4.1946 komennukselle Turkuun tehtävänään laittaa aseman vene purjehduskuntoon. Hän saapui nopealla veneellä NV 129 asemalle 7.6.1946. Loppukesästä aseman käyttöön tuli partiovene PV 47 ja syksyllä rannikkovartiovene RV 64.¹ Veneet PV 80 ja RV 102 olivat pisimpään aseman käytössä. Muita aseman käytössä olleita veneitä olivat NV 127, NV 112, NV 88, PV 137, PV 167, HV 24 ja soutuvene.

Huolto

Aseman henkilöstö muodosti ruokakunnan, joka hankki elintarvikkeet asemalle. Vartiosto palkkasi keittäjän valmistamaan ruokaa. Elintarvikkeet ostettiin pääosin Kustavin Kivimaan kaupasta. Toisinaan maitoa ja piimää haettiin Kustavin meijeristä ja vietiin myös vartiolaivoille, jotka olivat käymässä asemalla. Myöskin Lypertön kylästä noudettiin maitoa ja tuotiin samalla linnakkeen maidot.

Aseman posti noudettiin Kustavin postitoimistosta ja lähtevä posti vietiin sinne. Postitoimistosta noudettiin myös aseman henkilöstön palkat, jotka jaettiin asemalla.

Venepartioiden aikana käytiin Uudessakaupungissa asioimassa. Siellä oli vaatetusliike, joka valmisti virkapukuja ja valokuvaamo, jossa käytiin kuvattavana. Erikoinen huoltopaikka oli Uudenkaupungin apteekki: siellä käytiin mankeloimassa aseman liinavaatteet.

Aseman miehillä oli huollettavanaan kolme rakennusta. Niissä tehtiin huoneiden korjaustöitä, tervattiin katot ja maalattiin ulkoseiniä. Rakennusten lämmittäminen työllisti miehiä: linnakkeen hevosella ajettiin halkoja, jotka pilkotiin sahalla ja kirveellä. Kun Pirskerin talvivartioasema lakkautettin keväällä 1951, sieltä tuotiin viisi kuutiometriä halkoja Lypertöön.

Veneiden polttoainehuolto hoidettiin niin, että vartiolaivat toivat polttoainetynnyreitä asemalle ja veivät tyhjiä tynnyreitä pois asemalta. Veneiden korjaus- ja huoltotyöt pyrittiin tekemään omin voimin asemalla. Toisinaan omat voimat eivät riittäneet. Silloin vartiolaiva toi tilalle toisen veneen ja vei rikkinäisen veneen Turkuun korjattavaksi.

Aseman veneiden ensimmäisen purjehduskauden päättyessä vartiolaivat veivät veneet joko Turkuun tai Nauvoon telakoitavaksi talven ajaksi. Seuraavina vuosina veneet vedettiin jäälle talvehtimaan. Vuoden 1949 lopulla tehtiin veneille telakkapaikka Mansikkakarin etelärannalle. Kun PV 80 telakoitiin sinne talveksi, lainattiin linnakkeelta vintturia telakoimista varten.

Vartiolaivojen miehistöjen saunottamista varten aseman miehet lämmittivät linnakkeen saunan.

Merivartiointi

Aseman perustamisen jälkeen aloitettiin tähystäminen joko rantakalliolta tai linnakkeen tähystystornista ja partiointi jalkaisin. Näitä tehtiin tarpeen mukaan koko aseman toiminnan ajan.

Venepartiointi aloitettiin vasta kesäkuussa, kun ensimmäinen vene NV 129 tuotiin aseman käyttöön. Venepartionti oli tehokkain tapa merivartioinnin tekemiseen. Aseman sijainnista johtuen partionti suuntautui Kustavin ympäristöön ja pohjoiselle tai eteläiselle vartioalueelle. Myös Brändön saaristossa partioitiin, vaikka se kuuluikin Ahvenanmaan maakuntaan ja Ahvenanmaan merivartioston alueeseen vuoden 1947 puoliväliin asti.

Venepartiot tarkastivat saaria, moottoriveneitä ja niissä olevien ihmisten henkilötietoja sekä valvoivat ja tarkastivat tarvittaessa muita vesillä liikkuvia aluksia. Metsästyksen ja kalastuksen valvonnassa partioiden mukana oli joskus riistapoliisi, sillä merivartijoilla ei ollut valtuuksia muuhun kuin henkilöiden kuulustelemiseen ja ilmoituksen tekemiseen poliisille.

Venepartiot osallistuivat kauppa-alusten valvontaan ottamalla kiinni aluksia, jotka ohittivat Lypertön luotsiaseman eivätkä ottaneet luotsia alukseen. Meripelastustehtäviä hoidettiin yksin tai avustamalla jotain muuta alusta.

Venepartiointina voitaneen pitää myös linnakkeen ajoja. Kesäisin aseman veneillä kuljetettiin henkilöitä linnakkeelle ja linnakkeelta viikoittain, joskus kuljetuksia oli useita kertoja viikossa.

Talvisin partioitiin olosuhteista riippuen joko jalkaisin, suksilla tai potkukelkoilla. Niitä erikoisempi tapa oli linnakkeen hevosen vetämä suksimies. Erikoinen kokeilu oli myös maaliskuussa 1947, kun mvkers E. Kääriäinen ja mvja J. Kuusenmaa tekivät partiomatkan moottoripyörällä. Kymmenen päivää myöhemmin samat miehet veivät moottoripyörän linnakkeen hevosella Kivimaalle.²

Tapahtumia

VMV 11 kävi aseman laiturissa 27.5.1946. Vemman mukana oli Saaristomeren merivartioston komentaja komentajakapteeni O. Arho, joka tarkasti aseman.¹

NV 129 oli partiomatkalla 26. heinäkuuta 1946. Veneen päällikkönä toimi mvkers O. Samuli ja partiomiehenä oli merivartija T. Laaksonen, joka oli aloittanut palveluksensa asemalla heinäkuun toisena päivänä. Partio pidätti Naantalista varastetun purjeveneen, jossa oli yksi helsinkiläinen mies. Partio luovutti veneen ja miehen kuittia vastaan Turun rikoskeskuksen ylietsivä V. Lehtoselle. Kiinniotettu mies oli varastanut Tasavallan presidentin veneen.¹

Tapaus huomioitiin niin Saaristomeren merivartioston kuin myös Merivartiorykmentin päiväkäskyssä.²¹ Olipa Jyväskylässä ilmestyvä sanomalehti Laatokkakin julkaissut sivullaan jutun asiasta.²²

VL Merikotka kävi asemalla 20. elokuuta 1946. Laivassa oli Merivartiorykmentin komentaja komentaja V. Miettinen, joka teki tarkastuksen asemalla.¹

VL Auralla oli heinäkuussa tuotu radiolähetin asemalle. Elokuun lopulla VL Lokki toi asemalle viestiupseeri Monosen, joka laittoi radiolähettimen käyttökuntoon.¹

Marraskuun 21. päivänä 1946 aseman kaksimiehinen partio oli RV 64:llä noutanut asemalle tulevaa tavaraa VL Lokista. Paluumatkalla miehet huomasivat paikallaan olevan laivan Mustaklupun luona. Siellä oli moottorikaljaasi Rauha, joka oli ajanut karille. VL Lokki ja RV 64 yrittivät irroittaa kaljaasia karilta, siinä kuitenkaan onnistumatta. RV 64 toi neljä miestä kaljaasista maihin, koska he eivät kovan tuulen vuoksi uskaltaneet olla laivassa.²

Lokakuun 31. päivänä 1949 RV 102 kävi moottorilaiva Leon palamispaikalla. Veneen miehistönä olivat mvylik V. Sundvall, mvkers O. Hotanen ja mvja J. Vähätupa. Leo oli ankkurissa Laupusten eteläkärjessä. Laivan takaosa oli palanut, ja se oli vesilastissa. Katl J. Siparin määräyksestä RV 102 hinasi Leon lähellä olevan Bockholman saaren pohjoisrantaan. Kun RV 102 oli partiomatkalla marraskuun 9. päivänä Kustavin kaakkoispuolella, piti lääninrikospoliisi kuulustelun m/s Leon tapauksesta.¹¹ Sanomalehti Hufvudstadsbladet julkaisi 1.11.1949 sivullaan jutun Leon tulipalosta.²³

Keväällä 1950 RV 102 kävi saaressa nimeltään Lillklyndan. Mukana oli Saaristomeren merivartioston komentaja, joka tarkasti entisen Lill-Klyndanin merivartioaseman rakennukset.¹¹

Lypertön luotsiasemalta ilmoitettiin 13. kesäkuuta 1950, että hollantilainen m/s Gapella sivuutti luotsiaseman eikä ottanut luotsia. PV 80 lähti tavoittamaan laivaa ja saavuttikin sen. Annetusta määräyksestä Gapella kääntyi takaisin ja palasi ottamaan luotsin.¹¹

Heinäkuun 1. päivänä 1950 saapui ruotsalainen merenmittausalus Kompass ja ankkuroi Lypertön ankkuripaikalle. Asemalta vietiin vartiomies laivalle. Vartiota pidettiin vartiomiestä vaihtaen kolmanteen päivään asti, jolloin merenmittausalus Kompass poistui Lypertöstä.¹¹

Heinäkuun 5. päivänä pidätettiin saksalainen kauppalaiva Falkenstein 2374, joka yritti mennä ilman luotsia. Pidätys tapahtui Isokarin luona, ja luotsi nousi laivaan.¹¹

Aseman miehet laittoivat linnakkeen luokkahuoneita käyttökuntoon 7. lokakuuta 1950 vartioston laivamiehistöjen koulutuspäiviä varten. Seuraavana päivänä asemalle saapui neljä vartiolaivaa ja kolme vartiomoottorivenettä. Linnakkeella pidettiin hartaustilaisuus. Koulutuspäivät päättyivät 11. lokakuuta ja laivat lähtivät vartiotehtäviinsä.¹²

Koulutuspäivien aikana PV 80 haki Kivimaalta muonaa laivoille ja kävi avustamassa kahta moottorivenettä, jotka kovan myrskyn ja konevian takia olivat ajautuneet Vähä-Varestus nimisen saaren rantaan.

Tammikuun 20. päivänä 1951 PV 80 nouti Lypertön luotsiasemalta yhden luotsin ruumiin ja vei sen Kivimaalle.¹²

PV 80 oli partiomatkalla 9. kesäkuuta 1951, ja partio antoi virka-apua Kustavin poliisille kotietsinnässä työmies N. Ruohosen asunnossa Rahissa. Kotietsinnässä löytyivät viinankeittovälineet, litra viinaa ja 40 litraa mäskiä. Mäski kaadettiin maahan.¹²

Merivartija J. Vähätupa oli 15. syyskuuta 1951 konstaapeli Vuorteen luona Kustavissa. Konstaapeli teki kuulustelupöytäkirjan kadonneen yleisostokortin takia, muuten ei olisi saanut uutta korttia. Sotien jälkeen Suomessa oli pula-aika, ja tiettyjä elintarvikkeita sai ostaa vain yleisostokorttiin merkityn määrän. Viisi päivää myöhemmin RV 102 kävi noutamassa uudet yleisostokortit aseman henkilöstölle.¹²

Isokarista ilmoitettiin 6. marraskuuta 1951, että Santakarin pohjoisreimarin taakse oli ajanut karille ruotsalainen alus K. Wiezok. RV 102 lähti paikalle ja vei vaijerin karilla olevaan alukseen miinalaiva Ruotsinsalmesta. Alus irtosi karilta Ruotsinsalmen vetämänä, ja se hinattiin Uuteenkaupunkiin.¹³

Marraskuun 13. päivänä 1951 RV 102 kävi Storklyndassa, ja veneen miehistö avusti siellä vielä asuvan Almqvistin pariskunnan veneen talviteloille laitossa. Miehistö totesi, että noin 80-vuotias pariskunta olisi pikaisesti siirrettävä mantereelle. Puhelimella soitettiin Jurmoon tutulle henkilölle ja saatiin tietää, että sieltäkin säätilan salliessa noudetaan pariskunta.¹³

Lypertön luotsiasemalta ilmoitettiin 11. joulukuuta 1951, että moottorilaiva Marta oli ajautunut Kaaskerin saaren pohjoisrantaan. VL Tursas ja RV 102 lähtivät onnettomuuspaikalle. RV 102 vei hinausvaijerin laivaan. Se kiinnitettiin laivan peräosaan, ja VL Tursas veti laivan pois rannasta. Tehtävän jälkeen RV 102:n starttimoottori hajosi, ja veneen oli jäätävä Lypertön kylään kovan tuulen vuoksi. HV 24 kävi hakemassa veneen miehistön asemalle.¹³

Joulupäivän aamuna klo 05.30 vuonna 1951 lähti RV 102 Lypertöstä. Mukana olivat mvjat Antonen ja Kurki sekä seitsemän siviilihenkilöä. Vene kiinnittettiin laituriin Kivimaalla, ja henkilöt menivät joulukirkkoon.¹³

Saaristomeren merivartioston ampumaradan rakentaminen alkoi Kustavin keskustassa keväällä 1952. Lypertön merivartioaseman miehet kävivät useita kertoja raivaamassa ampumaradan aluetta.¹³

RV 102 oli partiomatkalla 26.4.1952 Uudessakaupungissa. Huoltoasioiden hoitamisen jälkeen veneeseen otettiin Turun lääninvankilasta vapautunut tutkintavanki. Henkilön paperit tarkastettiin, ja ne olivat kunnossa. Henkilö kuljetettiin perheensä luo Katkuruun.¹³

Kumlingen nimismiehen pyynnöstä RV 102 lähti partiomatkalle Brändön Jurmoon kesäkuun 11. päivänä 1952. Nimismies oli Jurmossa vastassa partiota. Hänen tietojensa mukaan Jurmoon olisi tuotu luvatonta alkoholia. Epäillyn henkilön asunnossa tehtiin kotietsintä. Ei löytynyt muuta kuin tyhjiä Varsovanlaulu-pulloja ja laatikollinen haahkan munia kellarista. Munat nimismies takavarikoi.¹³

Elokuun 28. päivänä 1952 RV 102 lähti tiedustelemaan uuden merivartioaseman paikkaa. Mukana olivat veneen miehistön lisäksi Saaristomeren merivartioston komentaja komkapt H. Jääsalo ja kaptl J. Sipari. Käytiin Vargskärissä. Syksyn aikana tehtiin vielä kolme tiedustelumatkaa.¹³ Paikkaan, jota tiedusteltiin, rakennettiin Susiluodon merivartioasema vuonna 1953.

RV 102 oli partiomatkalla 12. syyskuuta 1952. Veneen päällikkönä oli mvja U. Antonen ja partiomiehenä oli aseman koneenhoitaja mvkers M. Mäkeläinen. RV 102 lähti huoltoasioiden jälkeen Uudestakaupungista. Kahdenkymmenen minuutin kuluttua lähdöstä havaittiin moottorijahti Marita, jota seurattiin Uuteenkaupunkiin. Aluksen paperit tarkastettiin, ja ne eivät olleet kunnossa. Vartioitiin laivaa ja soitettiin Uudenkaupungin tullikamarille, josta saapui tullimies laivalle. Soitettiin myös komkapt Jääsalolle, joka saapui paikalle lääninetsivän kanssa. Jääsalo määräsi Antosen ja Mäkeläisen toistaiseksi vartioimaan laivaa. Laivan miehistöön kuului neljä miestä, joista yksi puuttui. Päällikön kertoman mukaan mies oli karannut Ruotsissa. Paikalla olivat päällikkö, koneenhoitaja ja yksi matruusi, joka myöhemmin ilmoittautui laivan omistajaksi. RV 102:n miehistö piti vahtia seuraavaan aamupäivään asti, jolloin Jääsalo ilmoitti, että laiva luovutetaan omistajalleen.¹³

NV 112 kävi 17. syyskuuta 1952 Brändön Jurmossa, jossa kuvattiin elokuvaa nimeltään Saariston tyttö. Jurmon laivalaiturin edustalla ajettiin NV 112:lla kolme kierrosta.¹³ Ajot kuvattiin, ja niistä leikattiin kohtaus elokuvaan, joka sai ensi-iltansa vuonna 1953.

Marraskuun 11. päivänä 1952 ryhdyttiin valmistelemaan Lypertöstä lähtöä. Asemalle tuli vartiolaiva Pmu 1, ja siihen lastattiin aseman kalustoa vietäväksi Turkuun. Seuraavana päivänä Pmu 1 lähti ja vei mukanaan veneet HV 24:n ja PV 80:n. RV 102 kävi vielä partiomatkalla 16. marraskuuta 1952 ja toi mukanaan Lillklyndanin vanhaa kalustoa.¹³

Marraskuun 20. päivänä 1952 vartiolaiva Pmu 1 saapui asemalle. Siihen lastattiin loput aseman kalustosta. RV 102 kävi Kivimaalla viemässä VL Eckerölle aseman tavaroita kuljetettavaksi Turkuun. RV 102 luovutettiin Pmu 1:lle. Asema lopetti toimintansa klo 20.00, ja henkilöstö astui Pmu 1:een.¹³

Lähteet ja viitteet

1. T-21736. Ac:7. Asemapäiväkirja. Lypertön merivartioasema 1946 – 1946. Kansallisarkisto. Viitattu 18.12.2024. Viite 1.
2. T-21736. Ac:8. Asemapäiväkirja. Lypertön merivartioasema 1946 – 1947. Kansallisarkisto. Viitattu 18.12.2024. Viite 2.
3. T-21736. Ac:9. Asemapäiväkirja. Lypertön merivartioasema 1947 – 1949. Kansallisarkisto. Viitattu 18.12.2024. Viite 3.
4. T-21736. Ac:10. Asemapäiväkirja. Lypertön merivartioasema 1949 – 1950. Kansallisarkisto. Viitattu 18.12.2024. Viite 11.
5. T-21736. Ac:11. Asemapäiväkirja. Lypertön merivartioasema 1950 – 1951. Kansallisarkisto. Viitattu 18.12.2024. Viite 12.
6. T-21736. Ac:12. Asemapäiväkirja. Lypertön merivartioasema 1951 – 1952. Kansallisarkisto. Viitattu 18.12.2024. Viite 13.
7. T-21780. 31 Kirjeenvaihto 1945 – 1947. Kansallisarkisto. Viitattu 18.12.2024. Viite 21.
8. Sanomalehti Laatokka. N:o 172 Jyväskylässä tiistaina heinäkuun 30:nä 1946. Kansalliskirjasto. Viitattu 18.12.2024. Viite 22.
9. Sanomalehti Hufvudstadsbladet 1.11.1949 n:o 278. Kansalliskirjasto. Viitattu 18.12.2024. Viite 23.