Satakunnan rajamieskillan toimintakauden 2024 päätöstilaisuus pidettiin laivaristeilyn aikana 19. – 20.11.2024 M/S Viking Gracella.

Raimo Luoman linja-auto lähti klo 16.00 marraskuun 19. päivänä Kankaanpäästä ja otti ensimmäiset matkustajat kyytiinsä Siikaisista, sieltä matka jatkui Merikarvian, Porin ja Rauman kautta Turkuun. Linja-auton mukana tuli puolet matkalle lähtijöistä. Toinen puoli tuli omatoimisesti Turun satamaan. Matkalle lähtijöitä oli 30, kun neljä henkilöä joutui peruttamaan matkansa vähän ennen lähtöä.

M/S Viking Grace lähti Turun satamasta klo 20.55. Iltaa laivalla vietettiin tanssiorkesterin Komiat esitystä seuraten, musiikin tahdissa tanssien ja pienryhmissä seurustellen.

Seuraavana aamuna aamiaisen jälkeen kokoonnuttiin laivan kokoustilassa klo 10.00 kauden päätöstilaisuutta varten. Tilaisuuden aloitus myöhästui akateemisen vartin verran, kun sihteeri ja muutama muu henkilö ei huomannut kellon siirtyneen Ruotsin aikaan. Killan puheenjohtaja Jorma Nolvi aloitti tilaisuuden, ja perinteiden mukaisesti laulettiin yhdessä Rajamiesten marssi. Seuraavaksi luovutettiin killan muistamisesineet kuluvana vuonna tasavuosia täyttäneille tai täyttäville killan jäsenille, jotka olivat paikalla. Killan piirissä Vuoden kiltasisareksi 2024 valitulle Tuula Piiliselle luovutettiin karhunpääreliefi Nalle, ja killan piirissä Vuoden rajamieheksi 2024 valitulle Antero Vuoriselle luovutettiin karhunpääkello.

Kahvitauon jälkeen pidettiin arpajaiset. Tilaisuuden osallistujat olivat tuoneet kukin mukanaan pienen paketin arpajaisvoitoksi. Arpajaiset sujuivat kuten ennenkin: yhtä henkilöä onnetar suosi muita enemmän. Jorma Nolvin johdolla laulettiin yhdessä muutama laulu. Sihteeri kertoi ajankohtaisia killan toimintaan liittyviä asioita ja tulevista tapahtumista sekä kertasi mitä kuluvalla kaudella oli tehty. Lopuksi laulettiin yhdessä Veteraanin iltahuuto.

Iltapäivällä jotkut matkalaisista kävivät pelaamassa Janne Porkan vetämää bingoa. Yhdessä syötiin jouluateria laivan ravintolassa. Kun laiva oli tullut Turun satamaan, puolet väestä astui Luoman linja-autoon ja lähti paluumatkalle koteihinsa. Toinen puoli järjesti kotimatkansa itse.

Killan muistamisesineiden saajia 2024. Kuvan otti Anneli Ronkainen.

Vuoden kiltasisar 2024. Tuula Piilinen.

Vuoden rajamies 2024. Antero Vuorinen. Kuvan otti Anneli Ronkainen.

Nauvon pääsaaressa olevasta Pärnäisten lauttarannasta 28 kilometriä etelään sijaitsee Bodö niminen saari. Siellä oli Merivartiolaitoksen kiintoasema  vuosina 1943 – 1944  ja Saaristomeren merivartioston merivartioasema vuosina 1945 – 1992.

Saaressa on kaksi entistä asemarakennusta. Uudempi niistä rakennettiin vuonna 1967. Vanha asema alueineen on yhä Länsi-Suomen merivartioston käytössä henkilökunnan ja eläkeläisten virkistyspaikkana. Metsähallitus vuokrasi uudemman asemarakennuksista alueineen matkailualan yrittäjälle vuonna 2016. Asemarakennus kunnostettiin, rakennettiin uusi vierasvenelaituri ja kahvilaravintola. Nykyisin Bodö on suosittu paikka veneilijöiden keskuudessa.

Satakunnan rajamieskilta järjesti Länsi-Suomen merivartioston tukemana muistolaattojen kiinnitystilaisuuden 24.10.2024 Bodössä. Matkalle lähdettiin henkilöpakettiautolla Länsi-Suomen merivartioston esikunnan edustalta. Nauvon merivartioasemalla syötiin maistuva lounas: hernekeittoa ja lettuja. Lounaan jälkeen lähdettiin partioveneellä kohti Bodöötä. Siellä ryhmän vastaanotti yrittäjäpariskunta Laura Simonen-Spicer ja Matt Spicer. Laura esitteli ryhmälle Bodön tiloja ja kertoi toiminnasta.

Muistolaattojen kiinnitys aloitettiin vuosina 1967 – 1992 käytössä olleesta rakennuksesta. Killan varapuheenjohtaja Risto Piilisen tilaisuuden avaussanojen jälkeen Länsi-Suomen merivartioston komentaja kommodori Marko Tuominen ja killan hallituksen jäsen Antero Vuorinen kiinnittivät muistolaatan. Ennen siirtymistä vanhalle puolelle Risto kiitti yrittäjäpariskuntaa.

Toinen laatta kiinnitettiin vuosina 1945 – 1967 merivartioasemana toimineeseen rakennukseen. Sen kiinnittivät kommodori Marko Tuominen ja killan hallituksen jäsen Jorma Siekkinen. Risto Piilisen ja Marko Tuomisen puheenvuorojen jälkeen laulettiin yhdessä Rajamiesten marssi. Paluumatka partioveneellä Nauvoon sujui joutuisasti.

Nauvon merivartioasemalla kahvin juonnin aikana Veikko Loukonen kertoi Bodön aseman historiasta: uusista kiintoasematiedoista, vuosien 1947 – 1948 ja vuoden 1967 tapahtumista. Puheeksi tuli myös, että Bodöseen pitää vielä joskus mennä kiinnittämään laatta, jossa on Merivartiolaitoksen tunnuskuva.

Varusmiesvalokuvaaja Johannes Vehmaan kuljettama henkilöpakettiauto kurvasi esikunnan edustalle illansuussa.

Muistolaattojen kiinnitystilaisuuden osallistujat vasemmalta alkaen Matti Kärkkäinen, Marko Tuominen, Risto Piilinen, Jorma Siekkinen, Antero Vuorinen, Veikko Loukonen, Nauvon merivartioyksikön päällikkö kaptl Ville Koskinen ja mvja Villikka. Kuvan otti Johannes Vehmaa.

Laatan kiinnittäjät. Kuvan otti Johannes Vehmaa.

Laatan kiinnittäjät. Kuvan otti Johannes Vehmaa.

Laura Simonen-Spicer entisten ja nykyisten merivartiomiesten seurassa. Kuvan otti Johannes Vehmaa.

 

Lypertö niminen saari sijaitsee Kustavin kunnassa. Saaren pohjoisosaan Katanpäähän rakennettiin vuosina 1915 – 1917 Lypertön linnake. Lypertön linnakkeen rakennuksessa n:o 7 toimi Lypertön merivartioasema vuosina 1946 – 1952. Rakennus n:o 7 on Santarmin talo, jossa nykyisin toimii Katanpään satamatoimisto. Katanpään aluetta hallinnoi Metsähallitus. Yrittäjäpariskunta Merja Siekkinen ja Jukka Grönblom vuokrasi alueen rakennuksineen vuonna 2013. Siellä on venesatama, palveluita veneilijöille, kahvila ja majoitustiloja.

Lypertön entinen merivartioasema kuvattuna 12.9.2024.

Muistolaatan kiinnitystilaisuuteen osallistuneet henkilöt kokoontuivat Susiluodon merivartioasemalla klo 10.00 torstaina 12.9.2024. Sieltä lähdettiin aseman partioveneellä Katanpäähän, jossa vieraita vastassa olivat Merja Siekkinen ja Jukka Grönblom. Rupattelun jälkeen aloitettiin kiinnitystilaisuus killan puheenjohtaja Jorma Nolvin tervehdyssanoilla. Muistolaatan kiinnittivät Länsi-Suomen merivartioston komentaja kommodori Marko Tuominen ja killan sihteeri Veikko Loukonen. Puheessaan komentaja kiitti kiltaa perinnetyön tekemisestä ja kertoi merivartijoiden läsnäolosta Lypertössä. Killan laulupartio Jorma Nolvi ja Jorma Siekkinen lauloi Rajamiesten marssin. Tilaisuuden päätteeksi nautittiin tilatusta kahvitarjoilusta Satamatoimiston terassilla. Kahvitarjoilun aikana Veikko Loukonen kertoi Lypertön merivartioaseman perustamisesta ja ensimmäisestä viikosta Lypertössä.

Lypertön entisen merivartioaseman muistolaatan kiinnitystilaisuus 12.9.2024. Henkilöt vasemmalta alkaen ovat Jorma Siekkinen, Risto Piilinen, Kari Vainio, Jorma Nolvi, Marko Tuominen ja Veikko Loukonen.

Kuvassa olijoiden lisäksi tilaisuuteen osallistuivat Jari Nieminen Länsi-Suomen merivartioston esikunnasta ja partioveneen kolmihenkinen miehistö.

Katanpään yrittäjäparin hyvästelyjen jälkeen osallistujat astuivat partioveneeseen, joka lähti paluumatkalle Susiluotoon.

Satakunnan rajamieskilta järjesti kunniakäynnin satakuntalaisten rajamiesten muistomerkille Rajapolunkivelle 28.8.2024. Kunniakäyntejä on järjestetty vuodesta 1993 asti suunnilleen saman kaavan mukaisesti. Tänä vuonna uutta oli Länsi-Suomen merivartioston edustajien osallistuminen tilaisuuteen. Tilaisuus alkoi klo 12.00 kukkavihon laskulla Rajapolunkivelle.

Kukkavihon laskivat Risto Piilinen, Kosti Järvinen ja Antero Vuorinen. Kuvan otti Anneli Ronkainen.

Seuraavana ohjelmassa oli killan puheenjohtaja Jorma Nolvin puhe. Hän mainitsi puheessaan jatkosodan päättymisestä 80 vuotta sitten sekä kiitti Eurajoen kuntaa ja Eurajoen seurakuntaa niiden tuesta tilaisuuden järjestämisessä.

Jorma Nolvi Rajapolunkivellä. Kuvan otti Anneli Ronkainen.

Sen jälkeen puheenvuoro oli Eurajoen seurakunnan kirkkoherra Asko Riihimäellä. Häntä tuki virren veisuussa kanttori Sakari Salminen.

Asko Riihimäki puhuu. Kuvan otti Anneli Ronkainen.

Kun ohjelma Rajapolunkivellä päättyi, Eurajoen kunnanjohtaja Vesa Lakaniemi toivotti osallistujat tervetulleeksi ja kutsui kahvitilaisuuteen kunnantalon kahvioon.

Tilaisuuteen osallistuneita henkilöitä. Kuvan otti Anneli Ronkainen.

Kahvitilaisuuden aluksi Vesa Lakaniemi kertoi Eurajoen kunnasta ja Olkiluodon ydinvoimalan pitkän rakennusajan myönteisestä vaikutuksesta kunnan talouteen. Seuraavaksi laulettiin yhdessä Rajamiesten marssi killan laulupartion johdolla. Länsi-Suomen merivartioston edustajana oli Rauman merivartioaseman kolmimiehinen partio merivartiomestari Markus Salon johdolla. Puheenvuorossaan Markus Salo muisteli uransa alkuvuosia, jolloin hän tapasi Saaristomeren merivartiostossa palvelleita merivartiomiehiä, jotka nyt eläkeläisinä kuuntelivat puhetta ja kertoi nykyisestä Länsi-Suomen merivartioston toiminnasta. Sitten nautittiin kahvitarjoilusta puheensorinan täyttäessä kahvion. Tilaisuuden päätteeksi muisteltiin rajamiesveteraaneja laulamalla yhdessä killan laulupartion johdolla Veteraanin iltahuudon.

 

Vaasan luotsipiiri harjoitti luotsaustoimintaa vuosina 1851 – 1968 Ouraluodossa. Luotsitupa, joka nykyisinkin on paikalla, rakennetiin vuonna 1937. Kun luotsit lähtivät Ourasta, kiinteistö rakennuksineen jäi luotsipiirin hallintaa, mutta se luovutettiin Saaristomeren merivartioston käyttöön vuonna 1969. Oura oli Saaristomeren merivartioston partiotukikohtana vuosina 1969 – 1999. Vuonna 2000 Merikarvian kunta hankki kiinteistön käyttöönsä. Nykyisin Ouraluoto on Merikarvian kunnan virkistyspaikka.

Ouran luotsitupa vuodesta 1937.

Satakunnan rajamieskilta järjesti muistolaatan kiinnitystilaisuuden Ourassa 11.7.2024. Tilaisuuteen osallistuneet henkilöt kokoontuivat puoliltapäivin Krookan vierasvenesatamassa Merikarvialla. Sieltä lähdettiin Porin merivartioaseman partioveneen kyydissä Ouraan. Maihin nousun jälkeen kierrettiin Merikarvian kunnanjohtaja Juha Vasaman opastuksella Ouraluodon eri kohteissa.

Muistolaatan kiinnittivät luotsituvan seinään Länsi-Suomen merivartioston komentaja kommodori Marko Tuominen ja Satakunnan rajamieskillan puheenjohtaja Jorma Nolvi. Muistolaatta kertoo vierailijoille Saaristomeren merivartioston läsnäolosta Ouraluodossa. Sisällä luotsituvassa Pertti Pettersson muisteli partiotukikohdan käyttöä palvelusvuosinaan. Killan puheenvuoron piti Jorma Nolvi. Kommodori Marko Tuominen otti puheenvuorossaan esiin muutamia tapahtumia Merikarvian merivartioaseman historiikistä. Merikarvian merivartioasema oli partiotukikohdan pääasiallinen käyttäjä. Juha Vasama kertoi puheenvuorossaan Merikarvian kunnasta sekä kunnan tekemistä töistä ja suunnitelluista hankkeista Ouraluodossa. Killan laulupartio lauloi Rajamiesten marssin.

Muistolaatta Ouraan on kiinnitetty.

Muistolaatan kiinnitystilaisuuteen osallistuneet henkilöt vasemmalta alkaen Juha Vasama, Marko Tuominen, Jorma Nolvi, Pertti Pettersson, Jorma Siekkinen, Veikko Lehtonen ja Veikko Loukonen.

Kuvassa olijoiden lisäksi tilaisuuteen osallistui partioveneen kolmen hengen miehistö.

Kahvitarjoilua varten killan sihteeri oli tuonut mukanaan kahvin termoskannuissa ja korvapuustit uunituoreina leipomosta. Kahvitarjoilun järjestelyn aikana Veikko Lehtonen lauloi lauluja kitarallaan säestäen. Leppoisan kahvittelun jälkeen pakattiin tavarat ja lähdettiin paluumatkalle partioveneen vakaassa kyydissä.

 

Asetus Merivartiolaitoksesta tuli voimaan 1.6.1930. Siitä päivästä katsotaan merivartioinnin perinteiden alkaneen.

Käytännön syistä Merivartioinnin perinnepäivää vietettiin Länsi-Suomen merivartiostossa perjantaina 31.5.2024. Tuona päivänä Satakunnan rajamieskillan 14 henkilön ryhmä vieraili Porin merivartioasemalla. Vierailun isäntänä toimi Porin merivartioyksikön päällikkö kaptl Juha Rontti, joka otti vieraat vastaan merivartioaseman pihalla.

Vierailu Porin merivartioasemalla. Kuvan otti Anneli Ronkainen.

Vastaanoton jälkeen siirryttiin aseman sisätiloihin. Siellä Juha piti mielenkiintoisen yleisesitelmän Länsi-Suomen merivartiostosta ryhmälle. Esitelmän jälkeen ohjelmassa oli lounas. Tarjolla oli aseman emännän valmistamaa herkullista lohikeittoa. Kahvit juotuaan kylläinen ryhmä siirtyi ulos laiturialueelle seuraamaan kaluston esittelyä. Sen kruunasi lyhyt ajomatka rannikkovartioveneellä.

Rannikkovartiovene. Kuvan otti Ritva Virala.

Kuvan ohjaamosta otti Ritva Virala.

Ohjaamossa tähysteltiin eri suuntiin sekä seurattiin kiinnostuneesti veneen kulkua ja miehistön työskentelyä.

Kuvan peräkannelta otti Ritva Virala.

Peräkannella oli toiminnan esittelyä.

Mukavan vierailupäivän päätteeksi vierailun isäntä esitti kiltalaisille kutsun ensi vuodellekin. Kiitos koko Porin merivartioaseman henkilökunnalle.

 

Jalon linja-auto lähti aamulla 15.4  Porista mukanaan kuusi killan jäsentä. Linja-auto kulki reittiä Pori – Rauma – Turku – Helsinki ja poimi matkustajia kyytiinsä reitin varrelta. Kun Helsingin Länsisatamassa kaksi henkilöä liittyi ryhmää, oli killan 24 henkilön joukko koossa ja nousi Eckerö Linen laivaan m/s Finlandia.

Vuosikokous pidettiin m/s Finlandian kokoustilassa, joka oli koko menomatkan ajan ryhmän käytössä. Kokouskeskus & Loungessa oli tarjolla ruokia ja juomia, jotka sisältyivät kokoustilan käyttöön. Vuosikokouksessa käsiteltiin killan sääntöjen määräämät asiat. Hallituksen puheenjohtajaksi valittiin edelleen Jorma Nolvi. Hallitukseen valittiin kaksi uutta jäsentä.

Vuosikokouksen jälkeen pidettiin arpajaiset. Arpajaispalkintoina oli viisi pakettia, jotka sisälsivät käyttötavaroita.

Tallinnan satamasta paikallisen yrittäjän linja-auto kuljetti ryhmän Nordic Hotel Forumiin. Se on tasokas vuonna 2020 uudistettu hotelli aivan Tallinan ydinkeskustassa Roterman korttelin ja Vanhankaupungin välissä. Majoittumisen jälkeen iltaa vietettiin yksin, kaksin ja pienryhmissä. Jotkut ruokailivat hotellissa, ja toiset kävivät iltakävelyllä Vanhassakaupungissa ruokaillen siellä.

Koleaa välipäivää 16.4 Tallinnassa kukin vietti oman tai pienryhmänsä valintojen mukaisesti. Kaupungilla kävellessä kylmä viima sai veden valumaan silmistä ja nenästä. Siinä oli hyvä syy poiketa välillä sisätiloihin lämmittelemään ja juomaan kupillisen tai lasillisen kuumaa juomaa. Muutama henkilö kävi lämmittelemässä hotellin 8. kerroksen Leisure Centre rentoutumiskeskuksessa. Saunassa meinasi tulla vilu, mutta uima-altaissa oli lämmin vesi.

Paluumatkalle lähdettiin aamulla 17.4 hotellista paikallisen yrittäjän linja-autolla. Sillä mentiin ensin Super alkoon ostoksille ja niiden jälkeen Tallinnan satamaan. Kun m/s Finlandia saapui Helsingin Länsisatamaan, Jalon linja-auto oli odottamassa ryhmää. Linja-auto kulki vastakkaiseen suuntaan samaa reittiä kuin tulomatkalla jättäen matkustajat lähtöpysäkeilleen.

Vuosikokouksen 2024 osanottajia. Kuvan otti Anneli Ronkainen.

Vuosikokouksen 2024 osallistujia. Kuvan otti Anneli Ronkainen.

Killan kuluvan kauden päätöstilaisuus on järjestetty laivaristeilyn aikana reitillä Turku – Tukholma – Turku jo vuodesta 1989 lähtien. Ainoastaan ensimmäisenä koronavuotena 2020 päätöstilaisuutta ei järjestetty.

Vuoden 2023 päätöstilaisuus pidettiin laivaristeilyn aikana reitillä Turku – Tukholma – Turku 20. – 21.11.2023. Risteilyllä killan ryhmässä oli 41 henkilöä. Lähtöpäivän iltaa vietettiin pienryhmissä seurustellen, musiikkia kuunnellen ja tanssien. Seuraavana päivänä päätöstilaisuus aloitettiin puheenjohtaja Jorma Nolvin tervehdyssanoilla. Sen jälkeen puheenjohtaja luovutti killan muistamisesineet. Vuoden kiltasisareksi valitulle Ruth Åkerbergille luovutettiin karhunpääreliefi Nalle. Vuoden rajamieheksi valitulle Kari Vainiolle luovutettiin karhunpääkello. Myös tasavuosia täyttäneitä killan jäseniä muistettiin.

Killan muistamisesineitä ovat pöytästandaari eli killan viiri ja Rajapolunkivilautanen sekä karhunpääreliefit Nalle, Otso ja Kontio että karhunpääkello.

Perinteiden mukaisesti pidettiin myös arpajaiset. Osallistujat olivat tuoneet mukanaan arpajaisvoitot, ja pöydälle kertyikin hieno kokelma lahjapaketteja. Arpajaisissa onnettaren suosio oli valikoivaa. Muuta ohjelmaa ei tällä kertaa ollut.

Jorma Nolvi on luovuttanut Vuoden kiltasisarelle 2023 Ruth Åkerbergille karhunpääreliefi Nallen lisäksi killan viirin. Kuvan otti Anneli Ronkainen.

Jorma Nolvi on luovuttanut karhunpääkellon Vuoden rajamiehelle 2023 Kari Vainiolle. Kuvan otti Anneli Ronkainen.

Satakunnan rajamieskillan toinen muistolaatan kiinnityskohde oli Pirskerin entinen merivartioasema, joka rakennettiin Ryöväskerin saareen vuonna 1961. Merivartijat aloittivat toimintansa asemalla 15.5.1961. Merivartioasema lakkautetiin vuonna 1997 ja kiinteistö myytiin. Alkuvuosina siviilikäytössä kiinteistön omistuksessa tapahtui muutoksia. Vuonna 2014 veljekset Arto ja Pekka Jalonen lunastivat kiinteistön omistukseensa. Rakennusalan ammattilaisina he aloittivat rakennusten kunnostamisen. Paikalle annettiin nimi Villa Poseidon. Nykyään Villa Poseidon on täyden palvelun matkailu- ja majoituskohde.

Muistolaatan kiinnitystilaisuus alkoi killan puheenjohtaja Jorma Nolvin aloitussanoilla. Laatan kiinnittivät Länsi-Suomen merivartioston komentaja kommodori Marko Tuominen ja Satakunnan rajamieskillan kunniapuheenjohtaja Pertti Pettersson.

Osallistujat vasemmalta alkaen Veikko Lehtonen, isäntäpari Sanna-Mari Jaatinen ja Arto Jalonen, Jorma Siekkinen, Tauno Ronkainen, Pertti Pettersson, Marko Tuominen, Veikko Loukonen ja Jorma Nolvi.

Tilaisuutta jatkettiin sisätiloissa. Killan puheenjohtaja Jorma Nolvi kertoi muistolaattahankkeesta ja kiitti kiinteistön omistajia myötämielisestä suhtautumisesta Rajavartiolaitoksen perinnetiedon säilyttämiseen ja esilläpitämiseen. Kommodori Marko Tuominen puhui Pirskerin merivartioaseman historiasta ja kertoi aseman venemiehistön sankarillisesta toiminnasta miesten pelastaessa ihmisiä uppoavasta laivasta kovassa myrskysäässä. Arto Jalonen kertoi Villa Poseidonin vaiheista merivartioaseman lakkauttamisesta tähän päivään asti. Jorma Nolvi luovutti Rajapolunkivilautasen Arto Jaloselle. Ohjelman lopuksi killan laulupartio Veikko Lehtonen, Jorma Siekkinen ja Jorma Nolvi lauloi Rajamiesten marssin. Sen jälkeen nautittiin isäntäparin kahvitarjoilusta herkullisine voileipineen. Tilaisuuden päätteksi Veikko Lehtonen kertoi laulaen yhden tarinan.

Tilaisuuteen osallistui myös merivartioston partioveneen kolmihenkinen miehistö päällikkönsä Timo Antilan johdolla.

Jorma Nolvi on luovuttanut Rajapolunkivilautasen Arto Jaloselle

 

Killan laulupartio Veikko Lehtonen, Jorma Siekkinen ja Jorma Nolvi laulaa Rajamiesten marssia.

Raja- ja merivartiojoukkojen perinneyhdistyksen yksi hanke on Rajavartiolaitoksen entisten toimipaikkojen vuosilta 1919 – 2010 kartoittaminen, luetteloiminen ja muistolaattojen kiinnittäminen niihin. Kenttätyön tekevät jäsenkillat.

Satakunnan rajamieskillan ensimmäinen kohde oli Merikarvian entinen merivartioasema. Kiinteistön nykyinen nimi on Merijukola, ja se on puolustushallinnon henkilökunnan sekä evp.-henkilöiden virkistyspaikka.

Muistolaatan kiinnitystilaisuus alkoi killan puheenjohtaja Jorma Nolvin tervehdyssanoilla. Muistolaatan kiinnittivät Länsi-Suomen merivartioston komentaja kommodori Marko Tuominen ja killan varapuheenjohtaja Risto Piilinen.

Tilaisuus jatkui sisätiloissa. Puheessaan killan puheenjohtaja Jorma Nolvi kertoi miksi tilaisuus on järjestetty. Kommodori Marko Tuominen otti puheessaan esille katkelmia Merikarvian aseman historiasta. Kiinteistöpäällikkö Kari Jokisalon puhe käsitteli merivartijoiden lähdön jälkeistä aikaa Merijukolassa.
Marko Tuomiselle ja Kari Jokisalolle luovutettiin killan muistamisesineet Rajapolunkivilautaset. Ohjelman päätteeksi killan laulupartio lauloi Rajamiesten marssin. Tilaisuuden kruunasi rupattelu kahvipöydässä, johon kiltasisar Sisko Viertola oli leiponut maukkaat pullat ja maistuvan kakun.

Jorma Nolvi toivottaa osallistujat tervetulleiksi.

Muistolaatan kiinnittäjät työnsä tehtyään.

Muistolaatan kiinnitystilaisuuteen osallistuneita henkilöitä ovat vasemmalta alkaen: Risto Piilinen, Marko Tuominen, Jorma Nolvi, Veikko Lehtonen, Porin merivartioyksikön päällikkö kapteeniluutnantti Juha Rontti, Pertti Pettersson, Jorma Siekkinen, Veli Viertola ja Kari Jokisalo.

Muistolaatta